Sakari Rokkanen Kaupunkilaisjärjellä maalaisjärkeilyä vastaan

Hyvinvointiyhteiskunnan valinta - Lisää maahanmuuttoa vai lisää leikkauksia?

  • Työikäisen väestön kehitys 1970-2050
    Työikäisen väestön kehitys 1970-2050

Tilastokeskuksen tuore väestöennuste on herättänyt runsaasti keskustelua romahtaneesta syntyvyydestä. Ennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulla. Ilman nettomaahanmuuttoa väkiluku olisi jo voimakkaassa pudotuksessa.

Syntyvyys on laskenut vuosikymmenen alusta 20 prosentilla. Muutos on dramaattinen, mutta ei ainutlaatuinen - vastaava kehitys on käynnissä monissa kehittyneissä maissa. Ilmiö on monisyinen ja monivaikutteinen. Julkisen talouden näkökulmasta ongelmaksi muodostuu huoltosuhteen heikkeneminen, minkä seurauksena jo entisestään korkean kestävyysvajeen on arvioitu heikkenevän edelleen noin miljardilla.

Kestävyysvaje on vakava rahoitusuhka hyvinvointiyhteiskunnalle, mutta syntyvyyden kasvu ei suinkaan ole ensisijainen tai ainoa ratkaisu kestävyysvajeeseen taltuttamiseksi. Viimeinen asia, jota vapaassa yhteiskunnassa tarvitaan, on poliittisten päätöksentekijöiden suunnalta tuleva painostus ”synnytystalkoisiin” tai ”neljäs isänmaalle”-retoriikka. Lisäksi vaikka syntyvyys tuplaantuisi ensi vuonna, vaikutukset työmarkkinoille heijastuisivat vasta parin vuosikymmenen päästä.

Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa! Tästä ei pääse yli eikä ympäri, kun katsoo työikäisen väestön määrän kehitystä. Suuret ikäluokat alkoivat siirtyä vuosikymmen alussa eläkkeelle. Työikäinen väestö onkin supistunut Suomessa vuodesta 2010 alkaen tähän päivään mennessä yli 100 000 hengellä. Työikäisen väestön osuus koko väestöstä jatkaa laskua myös ensi vuosikymmenellä. Kehitys on ollut nähtävillä jo pidemmän aikaa, mutta tilanteeseen on Suomessa herätty hitaasti.

Miksi työikäisen väestön määrän väheneminen on ongelma? Muistan vuosituhannen alussa koululaisena lukeneeni kirjoituksen, jossa todettiin 90-luvun alussa syntyneiden olevan todella onnekkaita. Samaan aikaan, kun ikäluokkani olisi tulossa työmarkkinoille, suuret ikäluokat jättäisivät eläköityessään valtavan määrän avoimia työpaikkoja jälkeensä. Maalaisjärjellä ajateltuna tämä kuulostaa loogiselta, mutta valitettavasti sekä ennustus että logiikka menivät täysin metsään.

Työpaikkojen määrä ei ole vakio, vaan työn kysyntä ja tarjonta määrittelevät palkkatason, jolla työsuhde syntyy hyödyttäen sopimuksen molempia osapuolia. Jos taloudessa työvoima supistuu voimakkaasti, hyötyvät työntekijät tästä vain lyhyellä aikavälillä. Supistuva työvoima lisää kilpailua osaavista tekijöistä ja nostaa palkkoja. Tämän seurauksena yritysten kannattavuus heikkenee ja tehtyjen investointien tuotto laskee. Uudet investoinnit on tällöin globaalissa kilpailussa järkevämpää tehdä työmarkkinoille, joissa työvoima supistumisen sijaan kasvaa.

Supistuvan työvoiman maassa supistuvat siis myös investoinnit, minkä seurauksena tuotanto vähenee ja työllisyys laskee. Työttömyys säilyy talouden rakenteiden määrittämällä tasolla, mutta talouskasvu hiipuu investointien karatessa muualle. Kun samanaikaisesti työvoiman ulkopuolella olevien määrä ja palvelutarve kasvaa, on yhtälö myös julkisen talouden kannalta hyvin vaikea.

Työperäistä maahanmuuttoa kritisoidaan usein kahdella keskenään ristiriidassa olevalla väitteelle. Toisaalta kannetaan huolta siitä, että maahantulijat eivät työllisty ollenkaan, ja toisaalta taas siitä, että maahanmuuttajat veisivät suomalaisten työpaikat. Empiirissä tutkimuksissa ei maahanmuutolla kuitenkaan ole havaittu merkittäviä negatiivisia vaikutuksia kantaväestön työmarkkina-asemaan. Työn tarjonnan kasvu lisää myös työn kysyntää.

Ulkomaalaistaustaisten alhainen työllisyysaste on tavallisesti relevantimpi riski. Erityisesti työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenteilla on keskeinen merkitys yhtä lailla niin maahanmuuttajien kuin vaikeammin työllistyvien natiivien työttömyyteen. Esimerkiksi lisäämällä paikallista sopimista ja kiristämällä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta laskettaisiin molempien ryhmien työttömyyttä.

Parhaassa työiässä olevien työperäisen maahanmuuton helpottaminen sekä Suomen korkean rakenteellisen työttömyyden laskeminen voivat olla myös huomattavasti vaikuttavampia ja kestävyysvajeen kannalta perustellumpia keinoja syntyvyyden lisäämiseen kuin esimerkiksi perhe-etuuksien korotukset. Tilastot osoittavat, että nuorten miesten työllisyys on sukeltanut samanaikaisesti syntyvyyden kanssa. Tämä viittaisi siihen, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat heijastuvat myös parisuhdemarkkinoille kohtaanto-ongelmina.

Hyvinvointiyhteiskunta on valinnan edessä. Joko on hyväksyttävä se, että Suomen tulee määrätietoisesti kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa nykyisestä noin 10 000 hengellä vuodessa, tai alkaa ajaa alas hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Kokoomukselle ja muille ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan purkua kannattaville puolueille valinta on selvä, mutta esimerkiksi SDP ja perussuomalaiset ovat vaikean valinnan edessä. Käytännössä työperäisen maahanmuuton lisäämisen vastustaminen tarkoittaa sitä, että on leikattava hyvinvointiyhteiskunnan palveluista sekä ajettava eläkeikää ylös ja eläkkeiden tasoa alas.

Työn tarjontaa lisäävät uudistukset tai tuottavuuden kasvukaan eivät riitä oikaisemaan julkisen talouden kestävyysvajetta tai pelastamaan eläkejärjestelmää, jos työikäisen väestön voimakas supistuminen jatkuu. Ruotsissa sekä syntyvyys että työikäisen väestön määrä ovat maahanmuuton ansiosta kasvussa. Tämän ansiosta kestävyysvaje on maassa tuntematon käsite.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu sen oletuksen varaan, että huoltosuhde kehittyy suotuisasti. Kun suunta onkin heikkenevä, on uusien palveluiden ja eläkesatasten lupaaminen pahimmanlaatuinen pyramidihuijaus. Musta Pekka jää pieneneville ikäluokille, joiden niskaan lyödään yhä kasvavia velvoitteita. Työperäisen maahanmuuton lisääminen olisi keskeinen keino hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi ja kestävyysvajeen selättämiseksi, mutta siihen ei haluta tarttua.

Osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa tarvitaan siirtolaisohjelma, jolla määrätietoisesti avataan suomalaisia työmarkkinoita ulkomaiselle työvoimalle. Työperäisen maahanmuuton lisääminen tukisi myös turvapaikkapolitiikka. Kun julkinen talous vahvistuu ja kestävyysvaje pienenee, on meillä vahvemmat resurssit auttaa hädässä olevia lähellä ja kaukana. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Lainatakseni Tili- ja veropäivät 2015, Juhana Vartiainen, VATT:
https://youtu.be/-63MsacsONs?t=990

"kun työttömyysaste lähestyy 6% rajaa, se aiheuttaa palkkojen ja hintojen nousua".

Eli Kokoomuksella on tarkoitus pitää 6% ihmisistä työttöminä, jotta ei palkat ja hinnat nouse?.

Esitätte ongelman ratkaisemiseksi tuottaa halpaa työvoimaa EU ja Eta maiden ulkopuolelta, jotta palkat- ja hinnat ei nouse, jotta kilpailukyky ei vaarannu.

Olette sanan merkityksessä Suomalaisen duunarin puolella, ainakin fiktiivisesti.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Blogiin on ties monenen kerran koottu kaikki fraasit maahanmuuton lisäämiseksi. Mottona on: hyvinvointivaltion rahoitus hoituu sormia napsauttamalla, otetaan vaan Suomeen kaikki tänne haluavat maahanmuuttajat, niin mitään muuta ei tarvitse tehdä.
(eli julkisia menoja voi kasvattaa entiseen tahtiin).
Mutta sen sijaan, että blogisti toistelee "on päivän selvää" fraasejaan, hän voisi antaa laskuesimerkin, miten maahanmuutto parantaa pysyvästi julkisen talouden kesävävyysvajeen. Aloitetaan vaikka seuraavilla parametreilla: otetaan 1.8 miljoonaa maahanmuuttajaa ensi vuonna (siis vuoteen 2020 mennessä), he kaikki ikääntyvät 2050. Maahanmuuttuajien työllisyysaste on 46 % ja heidään bruttotulonsa (ennen veroja ja tulonsiirtoja) on 2/3 kantaväestön tuloista. Kerro, miten hyvä kestävyysvaje on vuonna 2051. Jos työssäkäytitilaston mukainen työllisyysaste (46 %) maahanmuuttajille tuntuu liian isolta, voit käyttää myös viime vuosien maahanmuuttajakompositiolla lasekttua työllisyysaste = 15 %. Blogisti varmaan pysytyy laskeemaan, mikä on palkkataso vuonna 2051. Mielellään joku luku.

Käyttäjän SakariRokkanen kuva
Sakari Rokkanen

Tarkoitin nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa! Työperäisten tulijoiden työllisyysaste jopa ylittää suomalaistaustaisten työllisyysasteen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #39

"ylittää.." Pitää olla ylittivät joskus. Mutta ota selvä, mikä tilanne nyt (vaikka viimeisen 10 vuoden ajalta), kerro, mikä on tilanne on "työperäiset maahanmuuttajat" ovat olleet massa muutaman (2-3) vuoden, ja ennen kaikkea kerro, mikä "työperäisten maahanmuuttuajien ansiotaso". Julkisen sektorin kestävyysvaje on rahasuure, ei mikään nuppilukuindikaattori. 1000 euron ansiuolle ei vajetta paljon korjata. Toisaalta on turha hokea "työperäisen maahanmuuton nimiin, koska valtaosa maahanmuutosta ei ole ollut työperäistä, Valtaosalle poliitikosta "kaikki käy", koska "maahanmuutto on ihmioikeus". Jos kerran maahanmuuto on niin edullista, kuin julistat, laita ny ihmessa laskelma, josta määmme, miten paljon plussaa siitä tulee.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho Vastaus kommenttiin #44

Melkein väkisinhän ne työperäisesti tulleet ovat jossakin töissä. Itse en näkisi, että raksamiehistä ja taksikuskeista on mitään haittaakaan. Ne kasvattavat taloutta, jos eivät joka viikonloppu palaa Viroon. Onko näistä melko matalan palkan muissa maissa jotain tilastoitua vaikutusta muista maista?

Tärkein lause on kumminkin tuo, jossa on muutosehdotus:
"..joko on hyväksyttävä se, että Suomen tulee määrätietoisesti kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa.."

Nytkin Suomeen saa tulla koulutetut suunnilleen kaikkialta. Kumminkin suunta on sieltä poispäin hyvätuloisten osalta. Miten sitä siis voisi 'kasvattaa'?

Itse pidän erityisen epäoikeudenmukaisena (onkohan vielä nykyisinkin käytössä) "huippuosaajien" tasaveroa (esim. https://finlandrelocation.com/avainhenkilon-verotus/ ). Tällainenhan on kohtuullisen toimiva malli, mutta lottovoitto syntyä Suomeen tuntuu entistä kaukaisemmalta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #47

Selvää on, että ns. työperäiset maahanmuuttujat ovat "ensimmäisenä aamuna" jossain töissä. Mutta se tieto ei vielä riitä. Pitää tietää, ovatko he töissä vuona 2 tai 3. Paljonko perheenjäseniä he tuovat mukanaan. Ja mitä olennaisinta, paljonko he ansaitsevat, mikä taas kertoo, miten paljon he maksavat veroa tai saavat tulonsiirtoja ja palveluksia julkiselta vallalta. Jos ansiot ovat luokkaaa 1000 tai 1500 euroa, saldo julkisen vallan osalta jää selvästi pakkaselle. Itse asiassa alle 3000 euroa ansaitsevia ei kannattaisi ottaa tänne yhtäkään, jos tavoitteena on valtion talouden tilan parantaminen. Mutta olet oikeasssa, ei tänne kukaan huippupalkkainen tule. Suomi on valinnut strategian, joka käytännössä tarkoittaa kaikkein köyhimpien maahanmuuttajien valintaa. Pääomapiireille siitä ehkä on jotain hyötyä (ehkä, ehkä??), mutta valtion taloudelle se on suoranainen katastrofi. Ihme, että tämä tosiasia ei mene jakeluun.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Lisää maahanmuuttoa vai lisää leikkauksia?

Vastaus on selvä: kumpi tahansa heikentää kantasuomalaisten keskimäärisiä oloja, mutta yrittäjät saattavat ensimmäisessä vaihtoehdossa voittaa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kaiken lisäksi on ensin erotettava maahanmuuton eri alueet eli työperäinen maahanmuutto (saatavuusharkinnan alainen) on tervetullutta, mutta siirtolaisperäinen työttömäksi jääminen ei lisää tuottavuutta, mutta kylläkin lisää leikkauksia ja on siten katsottava haitalliseksi taloudelle.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Varsinkaan tässä asiassa maahanmuutto ei pidä käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Viisi suurinta maahanmuuttajaryhmää lähtöalueen mukaan taitavat olla venäläiset, virolaiset, irakilaiset, afgaanit ja somalit. Näistä kaksi ensimmäistä, venäläiset ja virolaiset, parantavat huoltosuhdetta. Tämä tosin sillä varauksella, virolaiset taitavat palata kotimaahansa. Loput kolme ryhmää taas työllistyvät erittäin huonosti ja selvästi heikentävät huoltosuhdetta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pääkaupunkiseudulla palkan pitää olla vähintään 3500 jotta pystyy maksamaan elämisensä ja maksaa jopa verojakin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomalainen hyvinvointi on rakennettu huomattavasti suuremman viennin arvon määrälle. V. 2008 jälkeen Suomen viennin arvo on romahtanut muihin EU- maihin nähden, mutta koulutettujen potentiaalisten suomalaisten nuorten siirtyminen ulkomaille pysyvästi kasvanut samaan aikaan.

Syntyvyyden romahdus johtuu epävarmuudesta nuorten ihmisten keskuudessa - ei mistään muusta.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Myös bilateraali -kaupankäynti entisen Neuvostoliiton kanssa nosti Suomen kansantaloutta hyvinvoinnin suuntaan. Vienti Venäjälle oli myös merkittävä siihen saakka, kunnes Krimin valloituksen seurauksena EU asetti pakotteet.

Negatiivinen ilmapiiri koulutettujen suomalaisten nuorten keskuudessa alkoi v. 2015, jolloin nykyinen hallitus astui puikkoihin ja koulutusmäärärahat vietiin yliopistoilta, ammattkorkeakouluilta, ammattikouluista puhumattakaan.

Lyhytnäköinen politiikka tuottaa ikäviä seurauksia kansakunnan elinkaaaren kehitykseen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Miten lienee tuon koulutuksen kanssa ?

Suomen koulutusmenot kasvoivat voimakkaasti aina v. 2009 - 2010 asti, jonka jälkeen koulutuksessa on tehty leikkauksia kaikkien viimeisten kolmen hallituksen aikana.

Silti tilanne on nyt v. 2018, että Suomessa käytetään koulutukseen huomattavasti enemmän rahaa vertaillen muihin EU- maihin ja Suomen koulutusmenot ova 2. korkeimmat koko EU:ssa. Suomea enemmän tänä vuonna satsataan verovaroja vain Ruotsissa.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Eli kun syntyvyys on laskenut 20pros vuosikymmenen alusta niin fiksut koulutetut nuoret näkivät nykyisen hallituksen tulon jo viisi vuotta etukäteen ja syntyvyys alkoi ennakoivasti laskea.. mutta kun nyt on galluppien mukaan tulossa punavihreä utopia hallitukseen niin miksei ne fiksut nuoret nyt sitten lisäänny..
Ainiin.. kun Vihreät, vassarit ja SDP viimeksi oli hallituksessa niin leikkaukset taisi olla suurempia kuin nyt ja lisäksi talous liki nolla kasvussa, alle Kreikan tason kuitenkin ja kukaan ei tehnyt mitään työttömyyden vähentämiseksi.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #28

Kukas sitä hallitusta muuten johti?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #29

Ketkäs ne huseerasivat valtiovarainministereinä vastuualueenaan valtiontalouden hoito ?

Urpilainen ja Rinne ?

Ketkä opetusministereinä vastuualueenaan koulutus ?

Gustafsson ja Kiuru ?

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Ei halpatyömarkkinoista ole apua huoltosuhteelle.
Kuuden euron siivooja tietysti on yrittäjälle hyvä työntekijä, mutta lopun palkasta maksaa yhteiskunta. Leikata pitää vaan lisää.

Kovia veroja maksavia maahanmuuttajia me tarvitsemme - eipä ole juuri näkynyt.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Erinomainen kommentti.

Naulan kantaan sitä mitä Kokoomus haluaa.

Ideaali on se että maahanmuuttaja on työllistämistuella, asumistuella, opintotuella ja toimeentulotuella. Saa 5€/h paskaduunista ja veronmaksajat maksavat viulut.

Kokoomusyrittäjä kiittää. Kansakunta kärsii.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Tulee mieleen, että voiko Kokoomuskaan olla niin 'sokea', etteikö näkisi onglmaa pelastajaksi tarkoitetun, työperäisen maahanmuuton mahdottomuudesta.

Ensinnäkin, ne maahanmuuttajat, jotka kyenisivät työskentelemään välittömästi, voidaan laskea kahden käden sormilla.

Kielitaito, sopeutuminen, asuminen, lasten huollon ongelmat, terveyspalvelut ym. tuovat tullessaan jo kustannuksia, jotka rasittavat kuntatalouksia ja valtiota.

Suomen houkuttelevuus Euroopan kalleimman ruuan maana on vähintäänkin huolestuttava.

Kestää vähintään kaksi vuotta, ennen kuin maahantulleet alkaisivat paikata kestävyysvajetta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tulevaisuudessa on luvassa leikkauksia kantaväestölle ja samalla maahanmuuttajia polkemaan kantaväestön palkkoja. Tätä on tilattukin kymmeniä vuosia.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Euron pakottamaa sisäistä devalvaatiota?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kuinka paljon maahanmuuttajista on palkattavissa myyntiedustajiksi, it-koodareiksi tai terveyskeskuslääkäreiksi maaseudulle. Jos he sen sijaan viettävät päivänsä ostoskeskuksien käytävillä aikaa tappamassa tai perustavat yhä uusia kebab-pitserioita, miten tämä auttaa huoltosuhdetta.
Etnisen pitserian erottaa siitä, että ulko-ovi on aukiasennossa vaikka ulkona olisi tulipalopakkanen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Sakari, kannatatko siis sitä, että Suomen valtio ottaa lisää velkaa, jotta maahanmuuttajia saadaan työllistettyä SIB-mallin avulla? Ks. alla olevat linkit:

"Maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan uusilla panostuksilla"

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanm...

- - "Työllisyyspolitiikka ja työttömyysturvamenot

Työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotetaan 23 milj. euron myöntämisvaltuutta työllistämistuloksista maksettavien korvausten maksuun vuosien 2020–2024 aikana. Summalla voidaan sitoutua tulospalkkioihin vaikuttavuusinvestoimisen Työllisyys-SIB hankkeessa, jonka tavoitteena on alentaa pitkäaikaistyöttömyyttä. SIB-mallissa (Social Impact Bond, tulosperusteinen rahoitussopimus) sijoittajat rahoittavat toiminnan ja julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista. Toiminnan vaikuttavuus selvitetään vertaamalla hankkeeseen osallistuvia työttömiä verrokkiryhmään." - -

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

---
Avaan lisää:

SIB-mallissa "Toiminnan vaikuttavuus selvitetään vertaamalla hankkeeseen osallistuvia työttömiä verrokkiryhmään."

Mietin, että jaetaanko työttömät ensin "helppoihin" (A-ryhmä) ja "vaikeimmin" (B-ryhmä) työllistettäviin, ja nämä helposti työllistettävät annetaan SIB-mallilla työllistettäviksi yksityisille firmoille.

Sitten näitä A ryhmän jäsenten työllistämisen tuloksia verrataan verrokkiryhmään, joka on koostettu niistä vaikeimmin työllistettävistä eli B-ryhmäläisistä: pitkäaikaistyöttömistä, osatyökykyisistä tai sairaista työttömyysturvaa saavista (jotka kuuluisivat oikeasti sairauseläkkeelle/eläkkeelle).

Tuloksen arvaa jokainen, kun A ryhmää verrataan B ryhmään: tosi hyviä tuloksia syntyy.

Kannattaa vielä huomioida, että Aktiivimalli I:llä työllistettävät on jo nyt valmiiksi jaettu A ja B ryhmään. Helpoksi on tehty yksityisille SIB-yrittäjille ryhtyä hommiin ja tuottoisaksi SIB-sijoittajille 8 %:n korolla:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005094669....

Käyttäjän nikkeli88 kuva
nico nyman

Ei hyödytä suomea ottaa tänne köyhistä tai sekasortoisista muslimimaista porukkaa joita ei työ kiinnosta, koska kuffareita( vääräuskoisia) ei heidän idelogiansa mukaa kuulu kuin tappaa ja orjuuttaa, ei tehdä niille töitä... Euroopasta sen sijaan pitäis hakea työikäistä porukkaa esim ukrainasta varmaa löytyy jengiä joka tarttee uuden alun kun putinin sotilaat on pommittaneet kodit paskaksi ja ajaneet maanpakoon.... Leikkauksilla ollaa luultavasti paikattu viime vuosina maahanmuutonkin kustannuksia jotka ovat useita satoja miljoonia vuodessa... Ja ne rahat menee ihan kankkulan kaivoon... Tai VOK bisneksessä mukana olevien taskuun...

Käyttäjän Ari-PekkaLeppnen kuva
Ari-Pekka Leppänen

Iiro Viinanen totesi keskellä 90-luvun lamaa, että "ei me tästä toisten paitoja pesemällä selvitä". Sama logiikka pätee yhä, Suomi tarvitsee viennsitä tulevia tuloja. Se, että meille tulee uusia kebab-paikkoja, parturi-kampaajia, laitossiivoajia yms. ei auta. Blogisti olisi voinut myös pohtia sitä miksi Suomesta vuotaa aivoja ulkomaille kiihtyvään tahtiin. Miksi Suomi ei ole paras paikka korkasti koulutetulle suomalaiselle ?

Käyttäjän ilkkatahtinen kuva
Ilkka Tähtinen

Mitäs yhtälöön vaikuttaa automaatio- ja robotiikka? Automaatio ja automatiikka menee kovasti eteenpäin ja perusduuneja häviää koko ajan. Huonosti palkattuja, perusduuneja joihin riittää pienempi koulutus on koko ajan vähemmän.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Ainakkiin meidän firmassa ne koulutettujen työt on ne jotka häviää. Jo tällä hetkellä asiakas voi tilata tuotteen suoraan tuotannosta ns koneelta ilman että siinä tarvitaan tilaus ja kaupantekovaiheessa ihmisyyttä. Vain tuotannossa tarvitaan ihmistä koska tuotantokoneet yksittäiskappaleina asiakkaan antamiin spekseihin ei koneelta onnistu.
Eli minä väitän että valtaosa ns suunnittelijoiden ja konttorityöläisten töistä keinoälyt hoitaa leikiten mutta tuotannolliset työt eivät ilman ihmisen kättä toimi.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Kokoomuksella on aina ollut pyrkimys maahanmuuton lisäämiseksi suurtyöttömyyden maassa kuten tässäkin.
Takana on pysyvä halu lisätä kilpailua vähistä työpaikoista, jolloin palkkatasoa voidaan painaa alas yrityksien omistajien tulojen kasvattamiseksi.

Yleinen etu on kokoomukselle täysin toissijaista.

Uutinen vuodelta 2015:
"Maahanmuuttajien työllisyysaste on vain reilut 50 prosenttia"
https://www.kdlehti.fi/2015/03/16/maahanmuuttajien...

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hannu - täysin samaa mieltä mutta mainitsemasi keskiarvo hämäännyttää valtavat erot siirtolaisen kesken. Venäläiset, virolaiset ja vietnamilaiset ovat töissä siinä määrin missä suomalaisetkin. Irakilaiset ja somalit eivät. Ks linkki alla.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Ikävä kyllä venäläisien, virolaisien ja vietnamilaisien aktiivisuus työntekoon ei muuta kokonaistilannetta, eli kasvavaa elätettävien työttömien ulkomaalaisien joukkoa.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Minulla olisi Kokoomukselle ehdotus: Poistetaan kaikki rajoitteet työhön liittyvään maahanmuuttoon sillä ehdolla, että työntekijän maahan tuonut yritys vastaa maahan tullen kaikista työntekijän sosiaaliturvan kuluista 10 vuoden ajan (saa hoitaa myös vakuutuksella). Win-Win?

Käyttäjän MiksuVes kuva
Mikael Vestama

Erinomainen ehdotus! Kannatetaan.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Tätä ideaa voitaisiin käyttää myös näihin 9€/vrk työläisiin. Yritys maksakoon tän 9€ ja loputkin työttömyyskorvauksista ja asumistuet ja mahdolliset toimeentulotuet.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Vuoden 2015 tapahtumat olivat huoltosuhteen kannalta järkyttävä katastrofi. Huoltosuhteen kannalta olisi ensisijaisen tärkeää ettei kyseinen katastrofi koskaan enää tapahtuisi uudelleen.

OECD:n uusi Suomea koskeva tutkimus nimittäin osoittaa että työllistyminen irakista ja Somaliasta tulleilla jää pysyvästi 60-80 prosenttiyksikköä (!!!!!) kantaväestöä alhaisemmaksi.

Pekka Veistos

Automaation ja robotiikan kehitys tarkoittaa sitä että lähes kaikki suorittava työ katoaa muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana. Suorittavasta työstä jäljelle jää vain aivan erityistä osaamista omaavat käsityötaiturit.

Jo nyt Japanissa on roboteilla hoidettuja hammaslääkäreitä, vanhainkoteja, hotelleja jne. tehtaista puhumattakaan. Japani ei yritäkään houkutella maahanmuuttajia bulkkiduuneihin koska siellä luotetaan robotiikan hoitavan asian lähitulevaisuudessa.

Suomi tarvitsee kyllä maahanmuuttoa mutta sen standardit ovat kovat. Korkea koulutustaso ja ala joka ei automatisoidu ainakaan ainakaan lähitulevaisuudessa. Mutta mites sellaisia maahanmuuttajia houkuteltaisiin?

Käyttäjän ilkkatahtinen kuva
Ilkka Tähtinen

"Lisäämällä paikallista sopmista.." blogisti tarkoittaa tässä yhteydessä palkkojen ja työehtojen heikennystä. Olisi kiva, jos blogisti olisi edes itselleen rehellinen.

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Jos nyt otettais vaikka 500 000 "siirtolaista" Afrikasta ja
tukittaisiin GCM-sopimuksella maahanmuuttokriittisten turvat.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Eläkeikää on nostettava niin, että työikäisten skaala olisi 15-70-vuotiaat.

Eutanasia pitäisi lisäksi laillistaa myös sen vuoksi, että vaiettu totuus on, että pidemmällä aikajänteellä eutanasian laillistamisella saataisiin oheisseurannaisena säästöjä.

Jos on täysin vihannes, jonka pää ja kroppa eivät enää toimi ollenkaan, eikä mitään toivoa paranemisesta enää ole, niin ei ole mitään järkeä enää kitkuttaa väkisin letkuissa.

Toki jos on lapsia ja lapsenlapsia, jotka voivat ottaa hoidon vastuulleen, niin kaikin mokomin.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Työn tuottavuus on yli viisinkertaistunut 60 vuodessa. Mitään kestävyysvajetta ei ole olemassakaan. Kyse on myyteistä, joilla hämätään mediaanikansa hyväksymään sille epäedullinen talouspolitiikka.

http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1092...

Käyttäjän MKujala kuva
Markus Kujala

Leikkauksia vaan.
Turha sitä on kenenkään kotona makaamista maksaa, kun töitä olis tarjolla vaikka kuinka.

Käyttäjän HannuPeltola kuva
Hannu Peltola

ei mitään käyriä ja selityksiä. mieluummin töihin ne tuhannet ja tuhannet nuoret joita ammattiklouluista vyötyy työttömyyskortistoon ja odottamaan kun ammattipätevyydet vanhenee, mitä järkee on tuottaa väkee ja kouluttaa sama ammattikoulutus jokas on jo koulutettu kantasuomalaisille ja toisen polven maahanmuuttajille joilla on jo kielitaitokin, nyt vaan huoltosuhde kasvaa nuorista työttömistä ja tuplaantuu maahanmuuttajista joista jo 15v kokemuksella vain 14% työllistyy, joku hallitus jolla on matikka kunnossa ja ajattelee maatansa eikä halua vain kilpailuttaa palkkoja niin alas että niillä ei elä

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ongelmamme ei ole se, että Suomeen halutaan tulla, vaan se, että tänne ei haluta tulla.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Ongelmamme on se että tänne ei tule ihmisiä jotka maksavat veroja >30% tuloistaan.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Tänne tulevat maksavat veroja samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Se on toki totta että kauhean paljon Suomi ei suurituloisia houkuttele. Mutta nehän nyt pakoilevat veroja muutenkin.

Reetta Räty kirjoitti kolumnissaan hyvin: "Nyt Suomen signaali maailmalle on: jos tulette tänne, päädytte säilöihin keskelle metsää tai byrokratiaviidakkoon tehtailemaan hakemuksia."

https://yle.fi/uutiset/3-10511488?fbclid=IwAR0S95U...

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Pienillä tuloilla tai huonosti työllistyvillä lammaspaimenilla ei saada tätä
Suomea nousuun. Kuka maksaa näiden ryhmien toimeentulon eläkeiän täyttyessä,
kun eläkekertymä on olemattoman työhistorian ansiosta kertynyt olemattomaksi?
Me veronmaksajat sen maksamme ns."maailman tappiin". Tiedoksi Kokoomuksen ja
Punavihreiden kannattajille.

Käyttäjän JouniLehmusruusu kuva
Jouni Lehmusruusu

Suomen 500.000 ilman palkkaa työtä tekevää kannattaisi ehkä työllistää ensin.

Kokoomuslaisilla on sekä matematiikka että empatia hukassa.

Mutta faktat pitäisi olla hallussa, maahanmuuttajat eivät työllisty pitkänkään ajan kuluessa.

Meitä johtavat rikolliset idiootit.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Venäjää johtavat rikolliset idiootit.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

"Mikä oikeus Suomella olisi kasvattaa holtittomasti väestöään, jos maailman väkiluku tasaantuu ja jopa kääntyy laskuun tällä vuosisadalla? Turha tulla sanomaan, että teoillamme ei ole mitään merkitystä, koska Suomi on niin pieni. Samaa argumenttia tarjotaan myös ilmaston lämpiämisen ja hiilidioksidipäästöjen kohdalla. Mutta jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, maailmanloppu tulee varmasti. Jokaisen on tehtävä oma osuutensa." (Esko Valtaoja Turun sanomissa)

https://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/4160623/Esk...

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Blogisti kirjoittaa asiaa, mutta kokoomuslaisena lipsahtaa näkemään ongelmat rahan ja lähinnä palkkojen kautta, unohtaen kokonaan että eniten työttömyyttä ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat aivan muut tekijät kuin kustannustaso.

Automaatio ja koneet ovat taatusti aiheuttaneet enemmän työttömyyttä kuin palkkataso, ja tulevat jatkossakin aiheuttamaan.

Toni Tamminen

On päivän selvää, että tämänkin blogistin tavoite on karistaa tämän maan pölyt jaloistaan ja suunnata puolueen järjestämiin korkeapalkkaisiin tehtäviin muualle Eurooppaan mielellään mahdollisimman nopeasti.

Toimituksen poiminnat