Sakari Rokkanen Kaupunkilaisjärjellä maalaisjärkeilyä vastaan

Paljonko uutta velkaa Antti Rinne?

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on nerokkaasti brändännyt SDP:n esittämät vaalilupaukset ja miljardien pysyvät menonlisäykset tulevaisuusinvestoinneiksi. On paljon mukavampaa kierrellä ympäri Suomen turuilla ja toreilla lupaamassa investointeja osaamiseen, ihmisten hyvinvointiin ja eläkkeisiin kuin muistutella siitä, että valtiolla ei itseasiassa riitä rahat nykyistenkään palveluiden rahoittamiseen.

Rinne haluaa kirjaimellisesti pääministeriksi hinnalla millä hyvänsä. Miksi tyytyä pelkkään SAK:n vaalitukeen, kun vaalikampanjaa voi vivuttaa valtion velkarahalla? SDP ei onnistunut uskottavasti rahoittamaan edes ensi vuoden varjobudjettiaan, vaikka vaalilupaukset oli typistetty ja uudet verot viritetty äärimmilleen. Kertaluonteisilla Sitran ja Suomen Pankin taseiden ryöstöillä rahoitetaan pysyviä menoja. Harmaan talouden torjunnasta arvioidaan saatavan yltiöoptimistiset tuotot minimipanostuksilla. Rinteen on välttämätöntä ottaa rutkasti uutta velkaa, jos hän haluaa rahoittaa lupauksensa.

Rinne onkin todennut, että hän olisi valmis ottamaan lisää velkaa pääministerinä lupaustensa rahoittamiseksi. Rinteen ajattelu kulkee näin: nyt on vaikka velkarahalla lisättävä panostuksia palveluihin, jotta talous saadaan kestämään 2030-luvulle. Rinteen mukaan asiat on laitettava mittasuhteisiinsa - talous kulkee sadan vuoden sykleissä. Rinne on perustellut lisävelan ottamista muun muassa peruskoulu-uudistuksella. Uudistus oli toteuttamishetkellä kallis, mutta se on myöhemmin paljastanut menestykseksi.

Rinne on peruskouluesimerkkinsä kanssa osin oikeassa, mutta hän unohtaa mainita muutaman keskeisen taustaseikan. Ensinnäkin on selvää, että kaikkien kansalaisten perustaitojen vahvistaminen nosti suomalaisten osaamistasoa merkittävästi. Sen sijaan esimerkiksi pakollisen ja maksuttoman toisen asteen osalta hyödyt suhteessa kustannuksiin ovat hyvin epävarmat.

Toinen seikka, jonka Rinne unohtaa mainita, on kestävyysvaje. Käsitettä ei tunnettu 70-luvulla, kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin positiivisesti kehittyneen huoltosuhteen varaan. Ikääntyneitä oli vähän suhteessa aktiiviväestöön, ja uusien veronmaksajien määrä kasvoi joka vuosi. Kehitys kääntyi vuonna 2010. Suomen työikäisen väestön määrä vähenee samanaikaisesti, kun vanhusväestön palveluiden tarve kasvaa. Hyvinvointiyhteiskunnan sykli on kääntynyt, eikä uuden syklin asettamia haasteita ole onnistuttu vielä ratkaisemaan.

On täysin vastuutonta, että äänestäjille lupaillaan miljarditolkulla uusia vaalilupauksia, vaikka nykyistenkään palveluiden rahoitusta ei ole onnistuttu turvaamaan. Liike Nyt ei suinkaan ole ainut Italian esimerkkiä seurannut poliittinen ryhmittymä Suomessa. Viiden tähden liike lupasi viime kevään vaaleissa kansalle suuria ja sai vaalivoiton. Puolue lupasi umpivelkaantuneen talouden ongelmiin ratkaisuksi lisävelalla toteutettuja ”tulevaisuusinvestointeja”. Tämä ei kelvannut EU:lle, joka hylkäsi Italian ensi vuoden budjettiehdotuksen ja vaati tilalle säästeliäämpää budjettia.

SDP käy vaaleihin vastaavalla velkapopulismilla kuin Viiden tähden liike. Kun katsoo asiantuntija-arvioita Suomen taloudesta ja demareiden vaalilupauksia, on todennäköistä, että komissio ei hyväksyisi Suomelta budjettia, johon demareiden kaikki vaalilupaukset olisi mahdutettu. Vaikka Suomen talouden tilanne on kohentunut nykyisen hallituksen kaudella, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV tuoreessa raportissaan, että tulevalla vaalikaudella säästökuuria on pakko jatkaa ja kestävyysvajeen umpeenkurominen vaatii lisää rakenteellisia uudistuksia. Tähän mennessä rakenteelliset uudistukset ovat olleet SDP:lle synonyymi pysyville menonlisäyksille.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa tarvitaan keskustelua hyvinvointimme kestävyydestä. Ilmastonmuutoksen ohella suomalaisten hyvinvointia uhkaa heikkenevän huoltosuhteen myötä pahentuva kestävyysvaje. Kumpikin haaste odottaa yhä ratkaisua, ja vastuu seurauksista lepää tulevien sukupolvien hartioilla. Mutta toisin kuin ilmastonmuutos, on kestävyysvaje kukistettavissa Suomen omilla toimilla. Rohkaisevia esimerkkejä löytyy muista Pohjoismaista.

Loppupeleissä Rinteen tulevaisuusinvestoinnit ovat osuva termi, koska Rinteen investointilupaukset rahoittavat tulevat sukupolvet. Näitä sukupolvia varmasti kiinnosta tieto siitä, kuinka paljonko uutta velkaa Rinne ottaisi lupaustensa rahoittamiseksi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Onko uuden rahajärjestelmän aika?

Lainaan Ville Iivarisen kirjasta Raha otteen:

"Kaikki puhuvat valtion velkaantumisen pysäyttämisestä, mutta kukaan ei koskaan kysy, miksi valtion tulisi ylipäätään lainata rahaa keneltäkään."

Niin, miksi?

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Kokoomus on ollut lähes yhtäjaksoisesti hallituksessa 1990-luvulta asti. Tänä aikana valtionvelka on kasvanut noin 9,5 miljardista eurosta noin 106 miljardiin euroon. Voinet varmaan itse kertoa mikä on ollut Kokoomuksen politiikka kun velkasaldo, muutama vuotta poislukien, on vain kasvanut. Jakovaraa ei kuulemma ole tänä vuonna ollut ja leikkauksia on tehty mutta kuitenkin "joululahjarahoja" löytyi yllättäen niin että hallituspuolueiden edustajat jakelivat niitä satoja tuhansia euroja enemmän kuin oltiin sovittu. Odotan mielenkiinnolla Kokoomuksen vaaliohjelmaa missä paljastetaan mistä kaikista momenteista Kokoomuksen mielestä leikataan ja kuuluvatko yritystuet mahdollisesti niihin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Valtion talouden kannalta on kaksi tapaa rakentaa vajetta. Joko lisätä kuluja (mistä syytät SDP:tä) tai leikata tuloja (veronalennukset jotka ovat kokoomuksen lempilapsia). Olisi kohtuullista, että jos vajeesta ja etenkin kestävyysvajeesta on huolissaan, kattaisi se nämä molemmat toimintatavat sillä vaikutus julkiseen talouteen on hyvinkin samansuuntainen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jostakin ihmeen syystä Rinteen yltiöpäisiä ja vastuuttomia vaalilupauksia ei luonnehdita maan päämedioissa populismiksi, jota tällainen toiminta todellisuudessa on.

Kauppatase on tänäkin vuonna rankasti miinuksella, eikä mikään viittaa sinne suuntaan, että tilanne paranisi seuraavalla vaalikaudella. Hyvinvointiyhteiskunnan pyörittäminen edes nykyisellä tasollaan ja laajuudessa vaatii maalta merkittävästi enemmän vientituloja. Nykyinen hyvinvointi luotiin olosuhteille, jolloin maan kauppatase oli vuodesta toiseen yli 10 miljardia euroa plussalla ja jakovaraa oli olemassa.

Nyt sitä ei todellakaan ole vaalilupauksista huolimatta, joten Rinteeseen luottavilla ei ole olemassa todellista kuluttajan turvaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase = 0.

Kun perinteisesti haluamme pitää kiinni ulkomaanssektorin plussista, niin ilmeisesti hyväksymme sitten yksityisen sektorin rahoitustaseen heikkenemisen, jos julkisen sektorin pitää olla omavarainen tai yli sen? Asuntovelallisetko uhrataan alttarille?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Meinaatko, että Suomi ei olisi viennistä riippuvainen maa vai ?

Asuntovelalisille tärkeintä on vakaa työsuhde ja matala korkotaso.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Meinaan niin kuin kirjoitin, että kenelle ne velat sitten kerätään? Tiedät varmaankin, että nykyinen rahajärjestelmä perustuu velkaan. Lisäksi on kaksinkertainen kirjanpito, eli jonkun saaminen on jonkun velka.

Me voimme kerryttää yksityisen puolen varallisuutta ja julkisen puolen varallisuutta vain niin, että saamme vientituloja. Tämä taas tarkoittaa vaikeuksia johonkin muuhun maahan, jonka tase on negatiivinen.

Viennistä riippuvainen on siis sitä, että saamme velkojemme hoitoon rahaa muilta mailta.

Kaikki maat ovat siis viennistä riippuvaisia, jos ne haluavat pitää yllä yksityisen puolen ja julkisen puolen positiivista kehitystä samaan aikaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #7

Kai nyt hyvänen aika nykyinen rahajärjestelmä on velkajärjestelmä perusteinen, mutta velka ei ole vakio, kun on nyt otettu tavaksi painaa rahaa ympäri maailmaa.

Tämä toiminta ei ole riskitöntä, vaan voi johtaa ja johtaakin varmasti joskus täysin päinvastaisiin talouden mekanismeihin - mm. inflaation hallitsemattomaan kasvuun.

Pelkästään julkinen talous on lopulta vientiriippuvaista - yksityinen voi taas aina hädän tullen sinnitellä käytännössä vaikka harmaan vaihdannan alueella, joka on se maailman todellisin ja ikiaikaisin talousjärjestelmä.

Suomeen tuodaan ulkomailta energiaa n. 8 miljardilla eurolla ja elintarvikkeita n. 3 miljardilla eurolla enemmän, mitä maasta viedään. Tuo cappi on vain maksettava jollakin tavoin, eikä sille ole vaihtoehtoja.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #9

Tässä on jo niin paljon asioita, joista meidän tulisi alkaa inttämään, että en viitsi pilata lauantaitani sillä. En kuitenkaan voi katsoa ajattelavani samoin kanssasi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #10

Jos tietänys on Iivarisen kirjan varassa, niin olkoon.

Iivarsen logiikka ei kuitenkaan toimi absoluuttisesti tai ennustettavana reaalitaloudessa tänä päivänä.

Kannattaisi uskoa enemmän vaikkapa suomalaiseen tunnettuun Nobel-taloustieteilijään pitkän MIT - uran ansioin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #11

Kuulehan Lauri Kiiski, sinulla tuntuu olevan tarve kaivaa verta nenästäsi ihan urakalla. Eilen ilmoitin olevani samaa mieltä kanssasi yhdestä asiasta ilmastonmuutokseen liittyen, mutta sinä et edes sitä ymmärtänyt vaan aloit inttämään siitäkin.

Minä olen kyllä aika hyvin perillä rahasta ja rahataloudesta, joten avaa blogi siitä, niin aloitetaan väittely aiheesta. Tämä blogi ei taida tätä enempää tätä vääntämistä kaivata.

Toisaalta on hyvä ymmärtää, että Iivarisen kirja ja muidenkin asiaan peryhtyneiden teokset ovat erittäin ajatuksella tehtyjä. Suomalaisista voisin mainita Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan kirjoitukset. Kommenttisi Iivarisesta osoittaa, että et ole itse teokseen tutustunut? Kannattaisi.

Ensimmäisenä on hyvä perehtyä siihen, että miten rahataloutemme muuttui, kun menimme mukaan euroon. Toiseksi tulee perehtyä kaksinkertaiseen kirjanpitoon ja siihen, että miten tapahtumat kirjataan. Sitten voit pohtia, että miksi nykyinen rahajärjestelmä vaatii jatkuvaa kasvua? Mikä on keskuspankkien rooli rahapelissä ja politiikassa, jota ne eivät kuulemma tee? Liikepankkien osuus?

Jään odottamaan blogiasi, sillä itse jään nyt odottamaan valmista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #12

Pihalla kuin Kuu-Ukko.

Viittasin aiemmin nobelpalkittuun talousymmärtäjään Holmströmiin, jota pidän edelleen suuressa arvossa ja edellä tietämyksessä mutkat suoriksi talouden kirjoittajaan, jota ja vain näytät yksistään ymmärtävän.

Mutta mitäpä tuosta.

Iivarisen kirjan rahanluoti ei ole koko taloustiedon ydin tai edes pyrkimys ymmärtää nykyistä vaihdantataloutta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #13

En käy kiistämään Holmströmin osaamista, toisin kuin sinä muiden kohdalla, mutta taidatkin olla erinomainen yksilö.

Toisaalta kyseessä ei ole Nobelin palkinto, vaan:

Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi, jota kutsutaan myös Nobelin taloustieteen palkinnoksi (ruots. Sveriges Riksbanks pris i ekonomisk vetenskap till Alfred Nobels minne) on Ruotsin keskuspankin vuonna 1969 perustama, erityisen korkeatasoisesta taloustieteellisestä tutkimuksesta vuosittain jaettu palkinto.

Eli sen lauluja laulat kenen..

Olenko minä jossain väittänyt Iivarisen kirjan olevan taloustiedon ydin? Herää mies tai lopeta punkun nauttiminen!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #14

Voi nyt hyvänen aika kanssasi ?

Et voi olla tosissasi foliohattuinesi !

Talouden säännöt ovat olleet ennustettavia, mutta rajattoman lainansaannin nollakoroin on muuttanut koko taloustieteen, jolle ei ole mitään mukavaa julkaisukelpoista materiaalia käytössä kliffaa kliffaa mediassa.

Rahan luonti ja pumppaaminen yli todellisten korko-odotusten ei ole se jutun juoni, vaan sen seuraus - joka päättyy lopulta ikävästi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #15

Ymmärrätkö sinä itsekään mitä kirjoitat?

Rajattoman lainansaannin nollakoroin.

Miten ihmeessä Suomi on voinut velkaantua tai miksi pitää olla huolissaan, kun ollaan saatu ilmaista rahaa? Yksityinen ihminen maksaisi kaikki korolliset velat pois tuossa tilanteessa, mutta eipä ole tainnut tapahtua?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #16

No voi sun v,,,u, ilmaista rahaa ei ole olemassa muualla, kuin julkisessa taloudessa - ja sielläkin vain harhakuvin ja vain olettamuksissa - eikä sekään ole koskaan ilmaista.

Sinulla on talouden peruspelisäänmöt täysin hakusissa, kuten voi helposti aimmista huomata.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #17

No selitä sitten tämä, näin sinä itse väität:

"Talouden säännöt ovat olleet ennustettavia, mutta rajattoman lainansaannin nollakoroin on muuttanut koko taloustieteen"

Tuossahan sinä itse osoitat, että et ymmärrä asioista mitään. Keskity todistamaan väitteesi ja jätä minun mollaamiseni vähemmälle. Toinen vaihtoehto on, että keskityt tämän blogin kommentoimiseen.

Kuten ensimmäisessä kommentissani sanoin, niin nyt tarvitaan uusi rahajärjestelmä tai me hukumme jatkuvaan kasvuun myös velkojen osalta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #18

Höpöhöpö Ojala.

Talous on yksinkertaista ilman ahnetta ja vastuutonta julkista velkaantumista nollakoroin.

Ojala ei ole ymärtänyt, että maailman talousjärjestelmä on muutakin kuin EMU.. kiinalaisten yksityinen velkaantuminen on jo nyt luokkaa 550 % ja tämän myötä maailma rahajärjestelmä on nyt hyperinflaation partaalla USA:n ja Euroopan helikopterirahankylvön seurauksin.

Mutta mitäpä näistä Ojaloiden omaperäisistä täysin älyttömistä talousguruiluista ilman sen kummempaa oppia tai tietämystä.

Lisää vain velkaa SDP:n populistisen mallin mukaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #20

Hihhih Lauri Kiiski. Tässäkö se pyydetty selitys nyt oli?

Et näy ymmärtävän edes sitä mitä kirjoitan velasta, joten antaa olla.

Tässä Suomen nollakorkojen korot:

https://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot/Riskien...

Eipä ole sattunut tuo helikopteri meidän nurkille. Väitätkö tosissasi, että keskuspankit kylvävät rahaa taivaalta ja vielä ihmeellisemmältä se tuntuisi, jos sen tekisivät yksityiset pankit? Siis aikuisten oikeasti mies, sekoiletko?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #21

Niin, kaikki tapaiseni ja maanosan johtavat talousnerot Nobel palkintoineenn ovat sekoilleet peräjälkeen Portugalissa, Irlannissa, Espanjassa, Kreikassa, Latviassa, ja nykisemmin Italiassa ja Ranskassa.

Vedä ylähuuli hanurin päälle nollakorkoinesi, ennen kuin alat sössöttää p....a enemmänkin näin lauantai-iltaisin.

Mikä tonttu... ?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #22
Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

”SDP käy vaaleihin vastaavalla velkapopulismilla kuin Viiden tähden liike.”

Saattaa hyvinkin käydä. Mikä puolue haluaa eroon velkataloudesta? Ainakaan se ei ole kokoomus joka haluaa SOTE-ratkaisun kautta mittavat pääomat siirrettäväksi veroparatiiseihin ilman, että niistä juuri Suomessa veroja maksetaan. Niitä pääomavirtoja on pakko korjata velkavirroilla. Muuten niitä osinkoja ei saada maksetuksi?
Pienenä esimerkkinä kaikesta tästä on sähkönjakeluverkot ja Caruna. SOTEen verrattuna Carunassa on kysymys pikkusummista. Peesaako vihreät ja keskusta jälleen kokoomusta, kun isänmaata kupataan maksimaalisesti?

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

HULVATONTA! Olipa taas hyökkäys kokoomuslaiselta räksyttäjältä SDPtä kohtaan. Muistutan että kokoomus on ollut hallituksissa 16 vuotta, velkaa on tehty reippaasti yli 100mrd, tuplattu yritystakauset ja vaikka mitä. EI ole enää varaa kouluihin, opiskelu on vain vitsi., tiet on surrkeat, terveydenhuolto on eriarvoinen ja kallis... Eiköhän se ole nähty ettei kokoomuksesta ole mihinkään. Kaikki on ryssitty Suomen mainetta myöten. IHmetelen, syntyvätkö kokoomuslaiset selkärangattomina vain opetetaanko ne sellaisiksi?

Muistutan että porvarihallitukset eli kokoomus ovat pakottaneet köyhät opiskelijat elämään velaksi!

Kun ei muuhun pystytä kuin haukkumaan muita. Populistista Soinismia. Kokoomuksen aika on ohi. Sen näkee euroopanlaajuisesti.
Tosin velkaa ei tarvitse tehdä kaikki voitot verolle, leikataan yritystuet, piostetaan vakuuskuoret ja hallintarekisteri. Sijoittajalle vastuu yrityksistään ja sijoituksistaan koko omaisuudellaan, samoin pankkisektori. Loppuu se 'talvivaarojen' maksaminen. Estetään veronkierto kokonaan ja tehdään omistukset verottajalle näkyviksi kokonaan. Plakkarissa on 20mrd.

Toimituksen poiminnat